S.M.A.R.T. THINKING
  • Alkuun
  • SMART Shop
  • Ota yhteyttä
  •  
28.1.2020
S.M.A.R.T. Thinking, Tiede

Taustaa

Taustaa
28.1.2020
S.M.A.R.T. Thinking, Tiede

Olen Kaija Toivakka ja toimin S.M.A.R.T. Thinking yrityksessä vetovastuussa. Olen vuosien ajan omatoimisesti opiskellut neurotieteitä, modernia aivotiedettä ja neuropsykologiaa. Parhaillaan opiskeluni jatkuvat syvällisemmin Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. Opintojeni tavoitteena on löytää  keinoja, joilla voin auttaa ihmisiä pärjäämään paremmin työelämässä ja  pitämään yllä toimintakykyä pidempään. 


Kognitiivinen neurotiede

Moderni kognitiivinen neurotiede syntyi 1970-luvun lopulla useiden tieteenalojen, enne muuta neurotieteiden ja kognitiivisen psykologian yhteenliittymänä. Kumpikin näistä tutkimusalueista toi oman näkökulmansa ihmisen tiedonkäsittelyyn, ja niiden yhdistäminen osoittautui tutkimuksen kannalta erityisen tulokselliseksi.

Neurotieteet tutkivat aivoja ja muuta hermostoa eri näkökulmista. Kognitiiviselle psykologialle tyypillisiä ovat kokeellisten tutkimustulosten pohjalta kehitetyt vuokaaviot ja laatikkomallit, jossa kuvataan nuolilla tiedonkäsittelyn etenemistä eri osajärjestelmissä. Monista kognitiivisessa psykologiassa kehitetystä käsitteistä on tullut olennainen osa ihmisen tiedonkäsittelyn kuvaamista ja ymmärtämistä.

Tällä hetkellä tutkimustyö kognitiivisessa neurotieteessä on erittäin vireä ympäri maailmaa, ja kyseessä on yksi eniten rahoitettuja ja eniten mediassa esillä olevia tutkimusalueita. Taustaltaan kognitiivisen neurotieteen tutkijat tulevat ehkä yleisimmin psykologian tai lääketieteen piiristä, mutta monitieteisenä alueena sen tutkijoiden joukossa on paljon myös esimerkiksi biologeja, foneettikkoja, kognitiotieteijiöitä ja fyysikkoja. Koska tieteenalan edistys nojautuu jatkuvalle menetelmien kehittämiselle, sen parissa työskentelee myös paljon tekniikan ja tietojenkäsittelyn edustajia. -Petri Paavilainen

Opintoja tuotekehitystyön taustalla

Johdatus neuropsykologiaan, Helsinki Yliopisto

Johdatus kehityspsykologiaan, Helsingin Yliopisto

Johdatus kognitiiviseen psykologiaan, Helsingin Yliopisto

Johdatus persoonallisuuspsykologiaan, Helsinki yliopisto

Hyvinvoinnin ja terveyden psykologia, Helsinging Ylioposto

Neurotieteet, Aalto Yliopisto

Fundamentals of Neuroscience, Harvard University

Luentoja

Human Brain Networks, Enrico Glerean (D.Tech.), Dept. of Computer Science, Aalto University

Aivojen muovautuvuus – opimisen perusta, Synnöve Calrsson

Kemiat kohtaavat: lääkeaineet aivojen viestin kulun muokkaajina, Pekka Rauhala

Lihakset liikuttavat maailmaa, Harri Piitulainen

Aivojen ja mielen sairauksista ja hyvinvoinnista, Tuukka Raij

Aivot pinteessä-kuvantaminen neurologiassa, Nina Forss

Tiedämmekö miten ihmisaivot toimivat? Puuttuuko tiedonmurusia vai koko tukiranka? Riitta Hari

Kirjallisuutta

Kalat, J.W. (2009) Biological Psychology

Eysenc, M.W. (2011) Fundamentals of cognition

Maltby J., Day L., Macaskill A. (2013). Personality, individual differences and intelligence

Morrison V., Bennet P. (2016). An introduction to health psychology

Maltby J., Day L., Macaskill A. (2013). Personality, individual differences and intelligence.

Morrison V., Bennet P. (2016). An introduction to health psychology.

Randy J. Larsen, David M. Buss, Andreas Wismeijer & John Song. Personality Psychology: Domains of Knowledge About Human Nature. 2017. McGraw-Hill

Zentner, M. & Shiner, R. L. Handbook of temperament. Guilford Publications

Korpilahti Pirjo, Aaltonen Olli, Laine Martti. Kieli ja aivot

Paavilainen Petri.Toimivat aivot

Tieteelliset artikkelit

Cohen et al. Ten surprising facts about stressful life events and disease risk. Annual Review of Psychology, 2019;70:577-597.

Friedman HS, Kern ML. Personality, well-being, and health. Annual Review of Psychology, 2014;65:719-42.

Pressmann et al. Positive affect and health: What do we know and where next should we go? Annual Review of Psychology, 2019;70:627-650.

Hampson SE. Personality processes: mechanisms by which personality traits ”get outside the skin”. Annual Review of Psychology, 2012;63:315-339.

Belsky J, Pluess M. Beyond diathesis stress: differential susceptibility to environmental influences. Psychological Bulletin, 2009;135:885-908.

Holt-Lunstad J. Why Social Relationships Are Important for Physical Health: A Systems Approach to Understanding and Modifying Risk and Protection. Annual Review of Psychology, 2018;69:437-458.

Matthews KA, Gallo LC. Psychological perspectives on pathways linking socioeconomic status and physical health. Annual Review of Psychology, 2011;62:501-30.

Puolakka et al. Childhood socioeconomic status and lifetime health behaviors: The Young Finns Study. International Journal of Cardiology 2018;258:289-294.

Hyödyllisiä linkkejä ja haastatteluja

Käsityöt aktivoi aivoja, aivotutkija Minna Huotilainen, Yle

Käsin tekeminen tekee hyvää aivoille, professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto, Yle

Aivotiede Aivotreeni Keskittymiskyky

Seuraava artikkeli Hauska aivotreeni virkistää ja parantaa tehokkuutta

S.M.A.R.T. Thinking

Viimeisimmät kirjoitukset

Kadonneen keskittymiskyvyn voi palauttaa3.3.2023
Näin pidät aivosi tehokunnossa18.2.2023
Hauska aivotreeni virkistää ja parantaa tehokkuutta17.12.2022

Kategoriat

  • S.M.A.R.T. Thinking (1)
  • Tiede (4)

Avainsanat

Aivotiede (4) Aivotreeni (1) Keskittymiskyky (3)

S.M.A.R.T. Thinking Oy

Korvenkuja 8, 41160 Tikkakoski, Jyväskylä, Y-tunnus: 3110580-9
+358 40 846 7489
info@smartthinking.fi

Tietosuoja  Toimitusehdot   Evästeasetukset

Instagram  

 

© S.M.A.R.T. Thinking Oy

Viimeisimmät kirjoitukset

Kadonneen keskittymiskyvyn voi palauttaa3.3.2023
Näin pidät aivosi tehokunnossa18.2.2023
Hauska aivotreeni virkistää ja parantaa tehokkuutta17.12.2022

Kategoriat

  • S.M.A.R.T. Thinking (1)
  • Tiede (4)